Kaikille kirjoitelmille pitää antaa kuvaava otsake (nimi), joka kertoo ensisijaisesti työn sisällöstä (esim. "Pedagoginen paradoksi opettajan työssä"). Otsakkeen / nimen tulisi mahdollisimman osuvasti ja ymmärrettävästi tiivistää kirjoitelman keskeinen sisältö tai aihe.

Vähintään keskilaajat kirjoitelmat on syytä jäsentää väliotsikoiden avulla. Karkeasti jaoteltuna alle 10 sivuisissa kirjoitelmissa tulisi olla n 3–5 saman tasoista väliotsikkoa (päälukua) ja sitä laajemmissa voi käyttää kahta otsikkotasoa (päälukua ja sen alalukua). Vasta yli 30 sivuisissa kirjoitelmissa otsikkotasoja voi tarvita kolme (harvemmin enemmän). Väliotsikot (luvut) tulee numeroida (tämänkin voi tehdä automaattisesti tekstinkäsittelyohjelmassa). Otsikointi voi siis olla monitasoinen, eli kirjoitus jakautuu päälukuihin ja nämä taas alalukuihin – vastaavasti käytetään ylemmän tason ja alemman tason otsikoita. Ensimmäisen pääluvun numero on 1 ja sen alaluvut ovat 1.1, 1.2 jne. Jos luvun alla on alalukuja, niitä täytyy olla useampia kuin yksi. Ainakin laajemmissa töissä uusi pääluku (ylimmän tason otsikko) aloitetaan uudelta sivulta. Mikäli pääluku aloitetaan samalta sivulta, tulee jättää enemmän tyhjää otsikon ja edellisen kappaleen väliin (2 riviä). Lähdeluettelon otsikkoa Lähteet ei numeroida.

Tekstissä käytetyistä lukujen otsikoista pitää tehdä työn alkuun sisällysluettelo. Kunkin luvun otsikko tiivistää otsikon alla olevan luvun sisällön, joten sisällysluettelo lukujen otsikoineen on kätevä tiivistelmä koko työn sisällöstä. Koko työn otsikoinnin tulee vastata käsiteltyjä asioita eli työn ongelmanasettelua. Jokainen luku kannattaa yleensä yrittää kirjoittaa sivumäärältään suunnilleen yhtä laajaksi. Jokaisen luvun täytyy sisältää useita tekstikappaleita. Keskilaajoissa tai laajoissa kirjoitelmissa on yleensä alussa johdantoluku, sekä lopussa pohdintaluku, jotka voivat olla hieman lyhyemmät kuin varsinaisen käsittelyosan luvut.

Käytä otsikoiden muotoilemiseen tekstinkäsittelyohjelman otsikkotyylejä (tai tiedekunnan opinnäytetyön asiakirjamallin Word-pohjaa; ks. osio Kirjoitelman muoto), niin ne erottuvat toisistaan ja voit tehdä niistä automaattiseti päivittyvän sisällysluettelon. Lisäksi kannattaa opetella hyödyntämään ainakin Word-ohjelmasta löytyvää jäsennystoimintoa.