Tekstissä voi ja kannattaa viitata lähteisiin monella tavalla. Kaikille tavoille yhteistä ja tärkeää ovat ainakin seuraavat kolme vaatimusta:

1. Lukija löytää helposti kyseisen lähteen lähdeluettelosta.

2. Lukija huomaa, mikä kohta tekstissäsi on viittausta kyseiseen lähteeseen (ja mikä on omaa pohdintaasi, tai viittaa johonkin toiseen lähteeseen).

3. Lukija ymmärtää, missä mielessä viittaus on tehty.

Ensimmäinen (1.) vaatimus on ehkä tärkein ja se saavutetaan käyttämällä johdonmukaisesti oikeanlaisia lähdeviitteitä. Kasvatustieteen alalla on tapana merkitä lähdeviite tekstiin sulkuihin siten, että siinä mainitaan tekijä (lähteen pääsana) ja julkaisuvuosi. Näillä tiedoilla täytyy löytyä yksi ja vain yksi kohta lähdeluettelosta (jos lähdeluettelossa on useammassa kohdassa sama tekijä ja sama vuosiluku, niin käytetään lisäksi pikkuaakkosia erottamaan ne toisistaan). Muita tietoja lähteestä ei merkitä tekstiin, koska loput tiedot löytyvät lähdeluettelosta. Muita tietoja viitatusta kohdasta kyseisessä lähteessä voidaan ja usein kannattaa viittaukseen lisätä (esim. viitatut sivunumerot, viitatun luvun numero tai otsikko). Mikäli lähteellä on lähdeluettelossa julkaisupäivämäärä, niin lähdeviittaukseen merkitään pelkkä vuosiluku, jos ei ole sekaannuksen vaaraa. Mikäli julkaisuaikaa ei ole tiedossa, käytetään vuosiluvun tilalla n.d.-lyhennettä (no date).

Miten toimitetussa kirjassa olevaan artikkeliin viitataan? Tämä kysymys toistuu useasti ja lyhyt vastaus siihen on, että viitataan aivan samoilla periaatteilla kuin muihinkin lähteisiin. Tärkeintä on erottaa lähde ja se, missä tuo lähde on. Eli jos lähteenä käytetään artikkelia, niin viitataan siihen, eikä kirjaan, jossa artikkeli on. Kirjoittaminen on keskustelua lähteiden kanssa, joten kerro lukijalle aina nämä tiedot siitä keskustelupuheenvuorosta, johon haluat viitata:

• Kuka sanoi? Eli kirjoittajan nimi.

• Milloin sanoi? Eli puheenvuoron julkaisuaika (vuosi tai tarkemmin).

• Missä puheenvuorossa sanoi? Eli julkaisun nimi. 

• Mistä puheenvuoro löytyy? Eli julkaisija, lehti tai toimitettu teos (omine tietoineen), tai esimerkiksi internet-osoite.

Kaksi ensimmäistä tietoa tulee olla tekstissä olevassa lähdeviittauksessa (sulkujen sisällä ainakin vuosiluku). Kaikki muut lähteen tiedot kerrotaan lähdeluettelossa.

Katso alla olevat, 29.9.2020 tehdyt APA6-viitteidenhallintaa koskevat videot ja niitä havainnollistavat PDF-tiedostot esimerkkeinä lähdeviitteiden merkitsemisestä tekstiin

• Katso videomateriaalissa lähdeviitteiden tekstiin merkitsemistä koskevan osan kommentoitu PDF-tiedosto (mukana muutama lisäys).

Videomateriaalin lähdeviitteet:

• Ulvinen, V-M. (29.9.2020). APA6: Johdanto ja lähtökohtia lähdeviitteiden merkitsemiseen [video]. Kasvatustieteiden tiedekunta. Oulun yliopisto.

• Ulvinen, V-M. (29.9.2020). APA6: Lainaukset, toisen käden lähteet, kirjoittajien määrä, yhteisöjulkaisijoiden nimet ja luentomateriaalien merkitseminen [video]. Kasvatustieteiden tiedekunta. Oulun yliopisto.

Huom! Voit suurentaa kunkin alla olevan videotallenteen klikkaamalla avatun videon oikeassa alakulmassa olevaa Change video settings -hammasratasta ja sen jälkeen klikkaamalla avautuvassa listassa EXTERNAL PLAYER -painiketta.