Huom. omassa osiossaan annetaan ohjeita miten nämä muotoilut täytyy tai kannattaa tekstinkäsittelyohjelmalla toteuttaa. Tarkempia ohjeita sekä kirjoitelmien muodon että sisällön suhteen löytyy esim. teoksesta (Kemppainen & Latomaa, 2002 - HUOM osittain vanhentuneita, käytä APA:n mukaisia) sekä lähdeluettelossa olevista APA-aineistoista.

Kannattaa aluksi korostaa, että muotovaatimukset eivät ole "pelkästään muotovaatimuksia", vaan niiden tehtävänä on auttaa tuomaan kirjoitelman sisältö paremmin esille. Ne tekevät töistä helpommin luettavia, yhteismitallisempia ja helpommin arvioitavia. Lisäksi muotovaatimusten hallinta on osa tieteellisen kirjoittamisen alkeita, jotka tieteellisissä opinnoissa on opiskeltava.

Kirjoitelmia on olemassa erityyppisiä (ks. Kemppainen & Latomaa, 2002, luku 4). Tässä ei noudateta edellä mainitun teoksen luokittelua, vaan lähdetään siitä, että opintokirjoitelmassa täytyy aina olla sekä referointia että omakohtaista pohdintaa. Tehtävänannon yhteydessä voidaan asettaa tarkempia ohjeita kirjoitelman tyypillä, mutta tässä yhteydessä jaetaan kirjoitelmat karkeasti kolmeen luokkaan niiden laajuuden perusteella:

1. suppeat kirjoitelmat (n. 3-5 sivua tekstiä, "referaatti", "kotitentti", esim. kurssin osatehtävä)

2. keskilaajat kirjoitelmat (n. 10 sivua tekstiä, "essee", esim. kurssin loppusuoritus)

3. laajemmat kirjoitelmat (yli 10 sivua tekstiä, "tutkielma", esim. opintokokonaisuuden lopputyö)

Näihin eri tyyppeihin voidaan soveltaa alempana esiteltäviä muotovaatimuksia hieman eri tavoin esim. seuraavasti:

a) Ihan lyhyissä kirjoitelmissa ei tarvita erillistä kansisivua eikä sisällysluetteloa. Yleensä väliotsikointiakaan ei käytetä. Käytetyt lähteet on aina syytä merkitä, mutta jos käyttää vain yhtä tai paria määrättyä lähdettä, ei lähdeviittauksia tarvitse välttämättä käyttää.

b) Keskilaajoissa kirjoitelmissa voi usein tiivistää otsikkotiedot ja sisällysluettelon kirjoitelman alkuun ja teksti voi alkaa heti niiden perään.