Lähteiden käyttö

MUISTA VAROA PLAGIOINTIA! Katso sivu Tekijänoikeus ja plagiointi.

Katso myös Oulun yliopiston Linjaukset tekoälyn käytöstä opetuksessa.

Opintokirjoitelmissa tulee aina käyttää lähteitä. Usein kuitenkin lähdekirjallisuudeksi riittää kurssin oppimateriaali (esim. kurssiesseissä). Muista, että opiskelu on tutkimusta: samoin kuin tutkija lukee kirjallisuutta ja tutkii muita lähteitä raportoidakseen sitten tiedeyhteisölle, mitä on saanut selville, opiskelija lukee ja tutkii kurssien materiaaleja (luennot, kirjallisuus, keskustelut, yms.) ja sitten raportoi, mitä on niistä oppinut. Niin opiskelu kuin tutkiminenkin (jotka ovat siis oikeastaan sama asia) on keskusteluun osallistumista, ja siinä täytyy viitata toisten keskustelijoiden puheenvuoroihin. Mitä uudempi ja oudompi asia on, sitä tarkemmin ja perusteellisemmin täytyy materiaalia lukea ja omaksua.

Osaamisesta kertoo se, että osaat esittää asiat myös omin sanoin, mutta silti tiedät, mistä lähteistä ajatukset ovat peräisin. Omat pohdinnat ja erityisesti lähdemateriaalin kritisointi ovat sekä opiskelun tavoitetta että osoittavat hyvää oppimista, mutta vain, jos osaat perustella ja suhteuttaa omat näkökulmasi lähteisiin ja tuoda nämä suhteet ja perustelut hyvin esille. Sillä, että vain satut olemaan jostakin asiasta jotain mieltä, ei ole mitään merkitystä tässä yhteydessä. Usein on turvallista ensin esittää, mitä lähteissä sanotaan jostakin asiasta ja vasta sitten – vaikka erillisessä tekstikappaleessa – kertoa, mitä itse ajattelee asiasta. Pääasia, että omat näkökulmat ovat hyvin perusteluja ja kyseiseen keskusteluun liittyviä, ja tuot selvästi esille, mikä asia tai näkemys on mistäkin lähteestä ja mikä on omaa ajatteluasi.

Pyri käyttämään ensisijaisesti luotettavia ja sopivia lähteitä: oman alan tieteellisiä julkaisuja ja oppikirjoja. Vältä erityisesti internetin epämääräisiä lähteitä, mielipidekirjoituksia ja ylipäänsä aineistoja, joiden osallistumista tieteelliseen keskusteluun ja kirjoittajan tieteellistä pätevyyttä et pysty luotettavasti arvioimaan. Voit oppia esimerkiksi Wikipediasta paljon, mutta yritä tarkistaa tiedot "oikeiden" lähteiden kautta, ainakin käyttäessäsi niitä tutkielmissa.

Pyri referoimaan käyttämiäsi lähteitä, eli kertomaan omin sanoin, mitä niissä sanotaan (ks. referointi vs. parafraasi). Tarvittaessa voi käyttää suoria lainauksia, mutta ne täytyy selvästi merkitä (yleensä lainausmerkein). Turhaa suoraa lainaamista tulee välttää, ja lainaukset tulee pitää mahdollisimman lyhyinä.

Muista alusta lähtien, kun aloitat kirjoitelman tekemistä, merkitä itsellesi muistiin riittävät tiedot kaikista käyttämistäsi lähteistä tai joita suunnittelet käyttäväsi.

Lähteiden merkitsemistä varten lopulliseen tekstiin on olemassa erilaisia käytäntöjä. Kasvatustieteen alalla yleisimmin noudatetaan ns. APA-tyyliä (American Psychological Association), joka on käytössä myös Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan opintokirjoitelmissa. Tämän oppaan ohjeet perustuvat toistaiseksi APA6-versioon (katso vasemmalla olevat sivut Lähdeviittaukset ja Lähdeluettelo)

Muita käyttökelpoisia suomenkielisiä oppaita APA6:n käyttöön ovat esimerkiksi:

Huom! Oulun yliopiston Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan Yliopistonlehtori Henri Pettersson on tehnyt YouTube-videon APA7-viittausjärjestelmän perusteista ja keskeisistä huomioitavista kohdista (kesto n. 30 min).

Englanninkielistä opastusta APA7:n käyttöön löytyy mm. näiltä sivuilta: