Opintokirjoitelmissa tulee aina käyttää lähteitä. Usein kuitenkin lähdekirjallisuudeksi riittää kurssin oppimateriaali (esim. kurssiesseissä). Muista, että opiskelu on tutkimusta: Aivan samoin kuin tutkija lukee kirjallisuutta ja tutkii muita lähteitä raportoidakseen sitten tiedeyhteisölle, mitä on saanut selville, aivan samoin opiskelija lukee ja tutkii kurssien materiaaleja (luennot, kirjallisuus, keskustelut yms.) ja sitten raportoi, mitä on niistä oppinut. Niin opiskelu kuin tutkiminenkin (jotka ovat siis oikeastaan sama asia) on keskusteluun osallistumista, ja siinä täytyy hyödyntää ja viitata toisten keskustelijoiden puheenvuoroihin. Mitä uudempi ja oudompi asia on, sitä tarkemmin ja perusteellisempiin täytyy materiaalia lukea ja omaksua.

Osaamisesta kertoo se, että osaat esittää asiat omin sanoin, mutta silti tiedät, mistä lähteistä ajatukset ovat peräisin. Omat pohdinnat ja erityisesti lähdemateriaalin kritisointi ovat sekä opiskelun tavoitetta että osoittavat hyvää oppimista, mutta vain jos osaat perustella ja suhteuttaa omat mielipiteesi lähteisiin ja tuoda nämä suhteet ja perustelut hyvin esille. Sillä, että vain satut olemaan jostakin asiasta jotain mieltä, ei ole mitään merkitystä tässä yhteydessä. Usein on turvallista ensin esittää, mitä lähteissä sanotaan jostakin asiasta ja vasta sitten - vaikka erillisessä pohdintakappaleessa - kertoa mitä mieltä itse on. Pääasia, että mielipiteet ovat hyvin perusteluja ja kyseiseen keskusteluun liittyviä, ja tuot selvästi esille, mikä asia tai näkemys on mistäkin lähteestä ja mikä omasta päästäsi.

Pyri käyttämään ensisijaisesti luotettavia ja sopivia lähteitä: oman alan tieteellisiä julkaisuja ja oppikirjoja. Vältä erityisesti internetin epämääräisiä lähteitä, mielipidekirjoituksia ja ylipäänsä aineistoja, joiden osallistumista tieteelliseen keskusteluun ja kirjoittajan tieteellistä pätevyyttä et pysty luotettavasti arvioimaan. Voit oppia esim. Wikipediasta paljon, mutta yritä tarkistaa tiedot "oikeiden" lähteiden kautta, ainakin käyttäessäsi niitä tutkielmissa.

Pyri referoimaan käyttämiäsi lähteitä, eli kertomaan omin sanoin, mitä niissä sanotaan. Tarvittaessa voi käyttää suoria lainauksia, mutta ne täytyy selvästi merkitä (yleensä lainausmerkein). Turhaa suoraa lainaamista tulee välttää, ja lainaukset tulee pitää mahdollisimman lyhyinä.

Muista alusta lähtien, kun aloitat kirjoitelman tekemistä, merkitä itsellesi muistiin riittävät tiedot kaikista käyttämistäsi lähteistä tai joita suunnittelet käyttäväsi.

Lähteiden merkitsemistä varten lopulliseen tekstiin on olemassa erilaisia käytäntöjä. Kasvatustieteen alalla yleisimmin noudatetaan ns, APA (American Psychological Association) -tyyliä, joka on käytössä myös Kasvatustieteiden tiedekunnan opintokirjoitelmissa. Käytämme ja tämän oppaan ohjeet perustuvat APA versioon 6, eli lyhyesti APA6.

Muita käyttökelpoisia (suomenkielisiä) oppaita APA6 käyttöön ovat esim:

• ­Oulun yliopiston kirjaston Tieteellisen tiedonhankinnan opas: APA-viittaustyyli (https://libguides.oulu.fi/tieteellinentiedonhankinta/apa)

• ­Psykologia-lehden kirjoittajaohjeet kohdasta Viittaukset ja lähdeluettelo eteenpäin (http://www.psykologia.fi/kirjoittajille/yleiset-ohjeet-kirjoittajille)